Paavolaisten sukuseura ry

Sukuseura on Kivennavalla luovutetussa Karjalassa vuosina 1721-1939 asuneiden Paavolaisten ja heidän jälkeläistensä yhdistys, jonka tarkoituksena on keskinäinen yhteydenpito ja sukua koskevan tiedon kerääminen.  Seura on perustettu 1936 Kivennavan Vuottaan kylässä, jossa vierailtiin myös kesällä 2006. Paavolaisten sukuseura kuuluu suomenkielisten talonpoikaisukujen piirissä vanhimpiin ja on Karjalan Liiton jäsen.  

UUTISIA  

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠
Keitä ovat Paavolaiset ? 

Kuten muutkin luovutetusta Karjalasta kotoisin olevat suvut Paavolaiset ovat eläneet jo 80 vuotta Kanta-Suomessa. Heitä on mm. Kokkolan, Jyväskylän, Tampereen, Turun, Lahden ja Hämeenlinnan seuduilla, sekä luonnollisesti pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla. Sotien jälkeen karjalaisten tapaamiset olivat lämpimiä ja tunnepitoisia. Sukulaisten väliset kontaktit olivat tiiviit, sillä evakkovuosina kaikki tarvitsivat toisiaan ja eri sukuhaarojen välille syntyi tiiviitä kontakteja. Vuosikymmenten aikana eri paikkakunnille asettuneiden perhekuntien ammatit ja elämänpiirit ovat loitonneet toisistaan, eikä lapsia enää automaattisesti ole tuotu sukukokouksiin. Kiinnostus juuria kohtaan alkoi 1980-luvulla kuitenkin viritä seuraavan sukupolven piirissä. Usein sillä on ollut vaikutusta, olivatko omat äidit ja isät olleet aktiivisia sukukokouksissa kävijöitä. Venäjänmatkailun helpotuttua 1990-luvun alussa sukukokouksia alettiin pitää Kannaksella, jolloin eri sukuhaaarojen kotikylät Kivennavalla (nyk. Pervomajskoje) tulivat tutuiksi. 

Sukuhaarojen nimitykset määräytyvät Vuottaalla asuneiden osalta tiettyjen esi-isien mukaan. Muualla taas niiden Kivennavan kylien mukaan, joissa talvisodan 1939 alkaessa vielä elettiin. Tuolloin jo uusien ammattien myötä osa Paavolaisista oli muuttanut Viipuriin, Helsinkiin ja Länsi-Suomeen. Noina vuosina suvun tunnetuimpiin edustajiin kuuluivat kirjailija Olavi Paavolainen (1904-1964), sekä hänen setänsä, kansanedustaja, Karjalan Liiton ensimmäinen toiminnanjohtaja (1940) ja Karjala-lehden päätoimittaja Erkki Paavolainen (1890-1960).  

Mieslinjat, naislinjat ja sukutiedot 

Kaikki kuuluvat luonnostaan moniin sukuihin siksi, että äidillä on oman isänsä suku ja oman äitinsä suku. Isälläkin on äidin suku ja isän suku.  Tänään 2020-luvulla kohtaamme myös monta muuta murrosta. Valtaosa meistä on edelleen kasvanut perinteisessä miehen ja naisen muodostamassa ns. ydinperheessä, mutta rinnalle on syntynyt yhä enemmän erilaisia uusio-perheitä, joissa puolisoiden edelliset lapset elävät yhdessä. 'Bonus-lapset', kuten entistä 'lapsipuolta' paljon kauniimpi sana nykyään kuuluu, ovat myös sukuyhteisön kannalta tärkeitä. Sateenkaariperheet ja muut uudet perhemuodot asettavat toki haasteita sille, millaisena sukuyhteisö nykyään voidaan ymmärtää ja kuvata. Kansalaisten uusi vapaus valita ja muuttaa sukunimeään (esim. ottaa sukunimi äidin puolelta, tai isänäidiltä jnp. ) jatkossa mutkistaa niiden työtä, joiden tavoitteena on pitää jonkinlaista sukukirjaa ihmisten biologisista ja/tai sosiaalisista vanhemmista.  Suomi on täynnä sukuseuroja, joihin kaikilla on vapaus kuulua mielensä mukaan. Erilaisista, hyvin henkilökohtaisista syistä ihmiset haluavat identifioitua erilaisiin sukutaustoihinsa.  Siitäkin on tullut yksilön valintaa. Ylivoimaisesti selkeintä on ajatella tyttöjä ensisijaisesti osana äitilinjoja, poikia osana isälinjoja. 

Paavolaisten sukutaulut 

Jo 1930-luvulla eräät Vuottaalta Viipuriin muuttaneet Paavolaiset, erityisesti kirjansitoja Antti Antinpoika Paavolainen, alkoi tutkia omaa sukuaan, jota tuolloin Kivennavan ja Terijoen lisäksi oli levinnyt myös jo ainakin Helsinkiin ja Viipuriin, Pietariin ja Yhdysvaltoihin. Ensimmäisessä vuoden 1936 sukukirjassa aloitettiin periaate, jonka mukaan jälkeläisten ketjut muodostettiin isästä poikaan -linjoista. Tytärten lasten sukulinjoja seurattiin yksi sukupolvi eteenpäin. Tällä perusteella annettiin miehille sukutaulujen numerot (ns. vanhat taulukko-numerot) myös identifioimaan monia samannimisiä henkilöitä eri sukupolvissa. Selvyyden vuoksi T -numerot esiintyvät Sukuseuran vuosina 1972-2018 toimittaman sukulehden Paavolaiset artikkeleissa. Näiden vanhimpien sukukirjojen pohjalta laadittiin myös 'roikkuvista ilmapalloista' muodostuva suuri sukukartta, jota systemaattisesti täydennettiin vielä 1980-luvulla, mutta sen jälkeen lisättiin sukukokouksen osanottajia ja heidän lapsiaan siihen vapaalla kädellä piirtäen.  

Toisen merkittävän täydennyksen sukutietoihin tekivät nimittäin Majlis ja Reino Johanneksenpoika Paavolainen. Vuonna 1980 he kokosivat täydennetyn sukukirjan, jossa saatiin kattava kuva eri perheiden lapsista 40 vuotta evakkoon lähdön jälkeen.  Niin tämä kuin vanhempi sukukirja on ollut saatavana vain monisteina, joista on painokset loppuneet. Niissä olleet tiedot, jonkin verran täydentäen siirsi Pentti Kopperi Genus2-ohjelmalle 1990-luvulla. Konvertoinnit uudemmille sukuohjelmille ovat niistä tekemättä, mutta tiedot on saatavilla printattuina pdf-tiedostossa. Sukurekisteri on tässä muodossa ladattavissa Facebook-ryhmään Paavolaiset liittyneille ryhmän valikossa Tiedostot sekä seuran jäsenille jäsensivuilla, johon tarvitset tunnukset (ks. sivulta Jäseneksi ).     

Sukurekisterin tiedot vaatIvat täydennystä ja päivittämistä. Yrityksiä joukkoistaa tietojen ajantasaistamistan on tehty, mutta se vaatisi useita innokkaita ja aikaansa antavia henkilöitä seuran toiminnan piiriin. Tyttärien ja tyttärentyttärien tasavertainen rooli Paavolaisten suvun piirissä on periaatetasolla päätetty jo 1990-luvulla. Käytännössä tietokantoja ei ole kuitenkaan vielä täydennetty, sillä se vaatisi paljon harrastusta, vapaata aikaa ja osaamista. Uudet puolisoiden ja lasten nimet taas tulisi nykyisten periaatteiden mukaan saada ihmisiltä itseltään. Tytärlinjojen osalta avoinna on monia periaatteellisia kysymyksiä. Asiaa helpottaa kuitenkin se, että karjalaiset suvut on melko hyvin tutkittuja, sukuseuroja Karjalan Liiton piirissä on paljon. Tietojen yhdistäminen muiden sukujen sukukirjoista auttaa varmasti pitkälle.  Vanhat kirkonkirjat ovat paljolti jo verkossa luettavissa.  

Tule mukaan seuran jäseneksi

Seuran ja sukulaisten kokoontuminen kasvokkain jättää aina miellyttävän tunnelman: näinkin mukavat ihmiset ovat samaa jengiä kuin me itse. Elämänpiirit ovat jo erilaisia, asuinpaikasta ja ammatista riippuen. Silti tietoisuus yhteen kuulumisesta luo kontakteihinn lämpöä ja tuo hyvää mieltä.  Samalla tapaamisissa on näkyvillä eräänlainen "karjalaisen suvun sosiologia", jota kaiken aikaa elämme.  

Sääntöjen mukaan suvun kokontumiset pidetään, joka toinen vuosi Pietarin eli Pekan -päivän jälkeisenä sunnuntaina. Ajankohta määräytyy kantaisänä pidetyn Petteri Tuomaanpoika Paavolaisen (1666/1686-1753) syntymäpäivän mukaan. Nyttemmin on löydetty maininta myös häntä vanhemmasta Thomas Pafvoilaisesta. Näistä tarkemmin sivuilla TAPAHTUMIA  JA SUVUN HISTORIAA.   Lisäksi Sukuseuran kautta liitytään Karjalan Liiton jäseneksi ja ollaan osa valtakunnallista karjalaisten yhteisöä.  

Facebook-ryhmä Paavolaiset taas toimii nopeimmin iloisten tai surullisten suku-uutisten välittämiseen ja uusien sukulaisten kohtaamiseen. Yhteisöllisyyttä syntyy aika mukavasti spontaanin, mutta arvostavan kommentoinnin kautta. 

Sukuseuran kotisivut taas ovat sukua koskevan pysyvän tiedon varanto. Olemme avanneet julkisiksi katsaukset suvun historiaan, joka esitellään eri sukuhaarojen kautta.  Julkista tietoa ovat myös Paavolaiset -lehden numerot vuosilta 1972-2018, sekä kuvagalleriat sukukokouksista ja niiden yhteydessä tehtyihin matkoihin.  

Paavolaisten sukuseura on r. y., joten jäsenten tulee olla virallisesti liittyneitä ja kirjattuja jäsenrekisteriin. Koska seura on myös valtakunnallisen Karjalan Liiton jäsen, olemme kaikki samalla myös karjalaisten keskusjärjestön jäseniä.  Jäsenyyttä koskevat tiedot ja liittymislomakukeet ovat Jäseneksi-sivulla. Muodostettuasi oman salasanan pääset jäsensivuille, joilla on nähtävissä sellaiset sukulaisia koskevat tiedot, joita nykyisin ei saa ilman asianosaisten lupia pitää näkyvillä.  Niillä julkaistaan ei-julkiset sukutietokannat, pöytäkirjat ja jäsenkirjeet.  Jäsensivuilla on ohjeita myös historiallisten sukutietojen täydentämiseksi.  Muuhun kuin omaan ilmoitukseen perustuvia rekistereitä ei nykyisten yksityisyys-säädösten mukaan saa koota.

Geni-ohjelma

Moni meistä Paavolaisista on liittynyt geni-ohjelmaan, joka on ihmisten itsensä täyttämää ja kartuttamaa sukupuuta tai pikemminkin verkostoa, joka kasvaa kaikkiin suuntiin.  Tiedonkeruun 'joukkoistaminen' tavallaan onnistuu näissä tietokannoissa, juuri esim. geni.com -ohjelmaan liittymällä ja tietoja oman perhekunnan ja lähisuvun osalta täydentäen. Sukututkija joutuu myös alistumaan siihen, että lopullista 'täydellisyyttä' ei ole.  Ketään nolaamatta: onhan lapsia aina syntynyt myös liittojen ulkopuolella, ja voihan lapsilla olla myös muita isiä kuin ne kirjoihin merkityt. Sukututkimus on yhtä jännittävää kuin elämä itse, satoine elämäntarinoineen, joita voi tiedon murusten pohjalta kuvitella. DNA-tutkimuksia Paavolaisten Sukuseuran toimesta ei ole edistetty,  mutta siitä on tullut monen sukuharrastajan "pikaväylä" uusiin tietoihin, jos kohta myös yllätyksiin.  Siellä avoimet kysymykset liikkkuvat  eri mittaluokassa. 

Erillisiä sukulinkkejä

Sukuasioiden harrastaja Tuomas Salste 

on koonnut sivuilleen myös Paavolais-aiheisia linkkejä.

Wikipediassa on runsas Kivennapa-sivusto.