Joutselän haara
Joutselän kylä oli Kivennavan suuria itäisiä kyliä ja sijaitsi Pietarin maantien varressa muutamia kilometrejä kaakkoon Tirttulasta. Siitä etelään oli Jäppisen rajakylä Rajajoen varressa, jossa rajan sulkeuduttua v 1918 toimi lähinnä rajavartiosto.
Vanhin keskihaaran seitsemästä veljeksestä Heikki Antinpoika (1836-1894) rakensi kauppa- ja kievaritalon maantien itäpuolelle Joutselän järven kohdalle jo 1866, heti kun maakauppa tuli luvalliseksi. Siinä ajateltiin myös yhä kasvavaa Pietarin rahti- ja matkalaisliikennettä: elintarvikkeita ja työväkeä tarvittiin loputtomasti. Vuodesta 1870 alkaen lännempänä kulkeva rautatie sitten tarjosi kärryjä ja rekiä mukavamman reitin matkustaville sekä vähitellen myös rahdille. Kauppa oli Heikin nimissä vielä vuonna 1887, mutta Heikin kuoltua 1894 kauppakalenterissa (1897) omistajaksi mainitaan M. Paavolainen. Pelkkä etunimen kirjain jättää auki oliko hän Heikin nuorempi veli, 53-vuotias Matti vai kirkonkylän Pietarin 27-vuotias poika Mikko, joka Pietarin lapsista ainoana otti kauppatointa hoitaakseen (samalla etunimen kirjaimella toimi kauppa myös Terijoen keskikylällä vielä 1938).
Vanhimmat Heikki Antinpojan pojista olivat Jooseppi (1863-1906) ja Matti (1865-1915), ja he olivat jo omillaan isän kuollessa 1894. Tilasta lohkottiin pienempiä tiloja. Jooseppi myi tilansa (talo 48, alla olevan kartan nro 10). "Heiki-Juoseppilan" eli Väinölän vuonna 1926 Heikki Kiurulle, joka vuorostaan möi sen Valkjärveltä tulleelle Kustaa Bisterille.
Jooseppi Heikinpoika oli puuseppä ja siirtynyt Jalkalan kylään. Hänen pojistaan Tuomas Joosepinp. hankki elantonsa rakentajana ja sittemmin rakennusurakoitsijana Terijoella ja Makslahdessa. - Sotien jälkeen perustettu Omarakenne oy oli Tuomaksen perhekunnan omistama valmistaloja myyvä firma, joka oli mm. kesämökkirakentamisen pioneereja Suomessa. Tuomaksen jälkeläisiin kuuluu näyttelijä Sara Paavolainen.
Matti Heikinpojan varhainen kuolema pakotti Helena-lesken (s Hiilinen) ja heidän 12 lastaan hankkiutumaan Viipuriin, missä tarjolla oli työtä niin naisille kuin miehille. Tästä sisarusparvesta useampi pääsi Viipurissa toimineen asetehtaan palvelukseen. Tehtaan siirtyessä länteen, Riihimäelle ja Pohjanmaalle, työntekijöistä monet seurasivat. Heistä muodostuu mm. nykyinen Paavolaisten keskittymä Kokkolan suunnalla, kuin myös Kouvolassa.
Nuoremmat Joutselän Heikin lapsista olivat alaikäisiä isän kuollessa. Heistä Antti (1881-1918) jäi Heikkilään. Hänen aikanaan sitä sanottiin Heiki-Anttilaks. Sen osti aikanaan Esa Hoppania (nro 50, alempana kartassa nro 4). Pojista vain Juho (1885-1963) jäi Joutselkään Viertolan tilalle (nro 51, kartassa 5). Näihin Juhon eli Johannes Heikinpojan jälkeläisiin taas kuuluvat Joutselkään jäänyt Veijalaisten perhe ja Lintulaan mylläriksi asettunut Bisterien perhe, joka sittemmin evakuoitui Hämeen läänin Koskelle (nyk. Hämeenkoskelle).
Joutselän Paavolaisten talo oli jouduttu jakamaan, mutta suuren rakennuksen eri osia voitiin ajan tavan mukaan käyttää uusien pienempien rakennusten pystytyksessä.
Joutselän sukuhaarasta on myös lähdetty niin Amerikkaan siirtolaisiksi, kuin Pietariin töihin. Terijoen läheisyys ja naapurikylissä piileskelevät Venäjän vallankumoukselliset, siinä missä tienestien vaikeus, saivat jotkut suvusta osallistumaan sisällissotaan punaisten puolella. Jotkut kärsivät rangaistuksia Suomen puolella, toiset kokivat kohtalonsa Neuvostovenäjälle siirryttyään. Näiden Venäjälle lähteneiden kohtalon tutkiminen on kuitenkin mahdotonta ennenkuin Kansallisarkiston yhtyeistyöhanke Venäjällä kuolleista suomalaisista valmistuu.
Vuoden 1939 talokohtaiset tiedot löytyvät teoksessa Rajan pinnassa: Kivennavan kylät Jalkala, Joutselkä, Jäppinen, Lavola, Lintula, Mustapohja, Tammiselkä. (Joutselkäläiset ry, 2008) Siinä Joutselän taloina nro:t 47, 48, 50 ja 51. Tiedoissa toki on aina tarkennettavaa.
