Suvun historiaa

Piirros Vuottaan kantatilasta RNro 3

Paavolaisia oli jo 1600-luvulla


Paavolainen -sukunimestä esiintyvät varhaisimmat tiedot jo 1600-luvulta. 1700-luvulta alkaen voidaan seurata kirkonkirjoista jo perhekuntia ja koko väestöä. Kun tiedot kerättiin, noudatettiin ns. isälinjaista perinnettä. Sen mukaan tytärten lapset ovat mukana, mutta eivät enää näiden lapset. 2000-luvulla tehtiin päätös, että myös tytärten jälkeläiset useammassa sukupolvessa luetaan sukuun kuuluviksi, ja sen mukaan voivat liittyä Paavolaisten Sukuseura ry:n jäseniksi.   


Mistä sukuhaarojen nimitykset? 


Sukuhaarojen nimitykset on annettu jo 1930-luvulla, jolloin ne vastasivat tuolloin pääosin vielä Kivennavalla ja Terijoella eläneiden perhekuntien kotikyliä. Perheet olivat suurimmillaan, sillä lapsikuolleisuus Suomessa oli alkanut vähentyä. 

Tuolloin oli kuitenkin jo muutettu kaupunkeihin, varhain Pietariin, sitten Viipuriin ja Helsinkiin.  Avioliittoja solmittiin myös paljon naapuripitäjiin.  Pietariin ja myöhemmin Neuvosto-Venäjälle muuttaneista ei jatkotietoja ole etsitty.

Kantakylällä Kivennavan Vuottaalla asui ennen talvisotaa paljon Paavolaisia, jotka tunnistivat toisensa vanhojen nimitysten mukaan Eskeliläisiksi, Heikkiläisiksi, Nikulaisiksi, tai Tahvolaisiksi (osa Niklaksen haaraa) sekä Pirtulilaisiksi, joita tässä nimitetään Suur-Kultalan haaraksi.  

Keskihaaraksi on ollut tapana nimittää Tirttulan kylään Pietarin valtatien varteen viimeistään 1855 muuttaneen Antti Johanneksenpojan jälkeläisiä. Näistä Paavolaisten seitsemästä veljeksestä viidestä tuli kauppiaita 1860-luvulta alkaen, sitten kun maaseudulle sai perustaa kauppoja. Kaikki nämä veljekset naivat Käävän kauppiassuvun tyttäriä.  Paavolaiset ja "Kääpäläiset" olivat siis monin sitein toisiinsa kiinnittyneet.  Näiden kauppiasveljesten jälkeläisiä oli varaa kouluttaa ja sosiaalinen nousu mahdollistui jo ennen itsenäisyyden aikaa. Osa heistä muutti muualle Suomeen, joten heidän sukuhaarojensa nimitykset seuraavat Kivennavan eri paikkakuntia: Joutselän, Polviselän, Kirkonkylän, Terijoen ja Raivolan haarat kertovat suuren keskihaaran leviämisestä. 

Sotien aikana ja jälkeen viipurilaiset evakuoituivat kaupunkeihin, Helsinkiin, Lahteen ja Tampereelle. Kivennapalaisten sijoituspitäjiä olivat lähinnä Hauho, Kangasala ja Pälkäne. Terijokisia sijoitettiin Uudellemaalle.  Asuinpaikat muuttuivat, mutta kun Paavolaisten elämänpiirit kahdeksan vuosikymmenen aikana ovat eriytyneet ja koulutuksen jälkeen myös yhä enemmän kaupungistuneet, eivät ihmiset enää tunteneet toisiaan. Siksi sukuharat oli käytännöllistä ottaa uudelleen käyttöön jäsentämään sukulaisten eri ryhmiä. 2000-luvun alkaessa saman sukuhaaran jäsenet ovat enimmillään pikkuserkkuja keskenään tai näiden jälkeläisiä eli kolmansia serkkuja. 


Mihin sukuhaaraan kuulun? 

Voit aloittaa vanhimpien muistamiesi tai tietämiesi sukulaisten sukunimistä.  Jos tämä avainhenkilö on mies ja sukunimeltään Paavolainen, eteenpäin päästään jäsensivun rekisterin hakemistossa etunimien avulla. Naiset ovat avioituessaan usein ottaneet miehensä sukunimen, tai niin on ainakin 1930-luvulla kirjattu. Sukunimikäytännöt ovat 1980-luvulta alkaen taas muuttuneet ratkaisevasti. 

Näillä sivuilla esiintyy myös sukukartasta ns. tiivistetty muoto, jossa tyttärien nimen viereen on ¤-merkillä merkattu heidän aviomiehensä sukunimi. Siitä tuli tytärlinjassa usein seuraavan polven sukunimi. Näin voi myös tunnistaa oman sukuhaaransa aloittajan. Tyttäret ovat kaikki olleet os. Paavolainen, mutta seuraavassa polvessa jo esimerkiksi os. Bister. Eli jos jokin sukunimiluettelossa tärppää, on jo mahdollista päästä eteenpäin varsinaisessa Sukurekisteri 2000:ssa. Koska se on pdf-muodossa siihen voi käyttää tavallista hakukomentoa Ctrl+F.  


Näiltä sukutiedon julkisilta sivuilta selviävät skemaattisesti suvun päähaarat ja selostetaan asuinpaikkoja Kivennavan eri kylissä. 


Tieto Paavolaisten sukuhaarojen elämästä periytyy pääosin sukuehdessä (1972-2018) vuosien aikana julkaistuista kuvista ja kirjoituksista. Virheistä ja täydennyksistä tietoihin on syytä ilmoittaa joko nykyiselle jäsenrekisterin  ylläpitäjälle, Helena Paavolaiselle tai Pentti Paavolaiselle, joka on laatinut nämä historialliset katsaukset ja joka toistaiseksi on sukuseuran historiavastaava.   

JOS OLET KIINNOSTUNUT OSALLISTUMAAN OMAN SUKUHAARASI TIETOJA TÄYDENTÄMÄÄN, OLET KOVIN TERVETULLUT. 

Alla on lisäksi linkkejä Kivennapa-aktivistien kokoamiin hyödyllisiin wikipedia-sivuihin.