Raivolan haarat

Kauppiaiksi innostuneet Tirttulan Antti Paavolaisen ja Maria Kuortin pojat haistoivat suotuisia kauppapaikkoja. Kirkonkylään ja Joutselkään kaupat perustettiin jo 1866, mutta Raivolaan ja Terijoelle vasta 1875. Vuoden 1883 kauppakalenterin mukaan Raivolassa oli Tuomas (1841-1908) ja Pietari (1846-1902) Paavolaisen yhdessä omistama kauppa. Lisäksi nämä kaksi veljestä omistivat tuolloin vielä yhdessä mainitut kirkonkylän kaupan, Polviselän ja Terijoen kaupat, sekä Korpikylässäkin toimineen sivuliikkeen. 1880-luvulla Tuomas on pitänyt kauppaa Ahjärven kylässä, vaikka kauppakalenteri ei sitä tunnekaan. Ja se tiettävästi lopetettiin, ehkä se oli liian lähellä kirkonkylää. 

Raivolassa oli useampia kauppoja, mutta ensimmäinen perustettiiin jo 1875. Vuonna 1887 se kuitenkin oli merkitty yksin Tuomaksen nimiin. Raivolan asemaa käytettiin yhteisesti rahdin osoitteena kaikkia näitä kauppoja varten. Terijoen Antti-veljellä oli vielä yksi 1891 perustettu sivuliike Raivolassa. Tarkemmin ei tiedetä, erikoistuivatko veljekset vai toimivatko ne alueellisesti riittävän kaukana toisistaan. Oletettavasti toimivat yhteistyössä, ainakaan mistään verisestä kilpailusta ei ole mainintaa.  Antin säännölliset liikesuhteet ulottuivat Viipuriin ja Pietariin. 

Myös nuorin veljeksistä Adam Paavolainen (1855-1897), oli avannut liikkeen Raivolaan jo 1883.  Adamin ja Tuomaan perhekunnat muodostavat tässä mainitut Paavolaisten Raivolan haarat.        

Tuomas Paavolainenkin oli naimisissa kahdesti. Ensimmäisen vaimon, Anna Käävän (1845-1882) kanssa hän sai kaksi tytärtä Marian (1865-1921), joka avioitui Matti Hertzin kanssa. Nimi suomennettiin muotoihin Sydänheimo ja Tertti.  Toinen tytär oli Loviisa (1880-1956) , jonka puoliso oli Kaarlo Berkán.  Sukunimeä on suomennettu niin Erkamaksi kuin Erkamoksi.

Tuomaksen toinen vaimo, Johanna Streng (1856-1910), löytyi läheltä, sillä tämän isä oli ilmeisesti Kannaksella asuva virkamies. Heidän lapsiaan olivat Anna (1885-?? ) aviossa Tuomisto, Johannes Tuomaanp. (1886-?) ,  Antti Tuomaanp. (1888-1965) sekä Johanna (1890-1971), aviossa Autonen.  


Aatami Antinpoika (1855-1897) eli veljiään lyhyemmän elämän, ja ehti olla naimisissa vain Kaarina (Katri) Käävän (1859-1903) kanssa. Aatamin ja Kaarinan tyttäristä vanhin oli Anna (1877-1905) vuodesta 1899 Ratinen ja seuraava oli Maria (1878, vuodesta 1900 Tanner.  Lapsia Aatamille tuli lisää:  Antti (1879), Johanna (1881 - 1966) vuodesta 1908 Sauramo ent. Swang ja Pietari (1882-1948). Tämä Pietari Paavolainen jäi Raivolan liikkeen pitäjäksi vielä itsenäisyyden vuosiksi, mutta hänelläkään ei ollut perhettä. Sylilapsina kuoli ainakin viisi Aatamin lasta. Mutta eloon jäivät vielä Esteri (1890-1919), samoin Toini (1892-1976) vuodesta 1920 Muroma ja Eeva (1894- ??) vuodesta 1929 Knutson.

Raivolan Aatami Paavolaisen perheellä oli siis kova onni, vaikkakin varallisuutta. Isä Aatami itse kuoli jo seuraavana vuonna 1897 vain 42 v. ikäisenä. Silloin Anna ja Maria olivat jo aikuisia, Johanna ja Pietari kouluikäisiä, mutta Esteri vain 7, Toini 5 ja Eeva 3 -vuotiaita. Eikä mennyt kuin viisi vuotta, niin kuoli myös Kaarina eli Katri Paavolainen, lasten äiti. Hän on saanut kauniin, Kannaksen nähtävyydeksi nousseen Emil Wikströmin veistämän hautapatsaan Kivennavan kirkkomäelle, joka ihmeen kaupalla on selvinnyt muun hautuumaan hävityksessä.  

Tyttäristä Esther avioitui Viipuriin tulevan kauppaneuvos Juho Linnamon (ent. Lindberg) puolisoksi.  Synnytettyään Heikki-nimisen pojan (1918-1979) Ester itse menehtyi vuoden sisällä. Ester sai puolestaan kauniin Georges Winterin veistämän patsaan haudalleen Viipurin Lepolan (Ristimäen) hautausmaalla. Enkeli-patsas on nyttemmin siirretty Suomeen, taidekeskus Salmelaan Mäntyharjulle, mutta alkuperäinen hautakivi on vielä Viipurissa vanhalla paikallaan, melko lähellä Juho Lallukan muistokiviä.