Kirkonkylän haara

Tirttulan Antti Paavolaisen ja Maria Kuortin seitsemästä pojasta viides, Pietari (1846-1902) avioitui Maria Käävän (1847-1906) kanssa. Tämä sittemmin ”Kirkonkylän Pietari” tai ”Kirkon Pekko” sekä  ”Käävän Mar” olivat vihille mennessään, joulukuussa 1865 vasta 19- ja 18-vuotiaat.  Yhdessä Tuomas-veljen kanssa Pietari osti 1866 Kivennavan kirkonmäkeä vastapäätä, Rautuun ja Raasuliin lähtevän tien risteyksessä olleen vanhan kievaripaikan, ja perusti samaan yhteyteen kauppahuoneen. Kirkonkylän, Korpikylän, Polviselän ja Raivolan kaupat olivat vuonna 1887 vielä Pietarin ja Tuomaan yhteisiä. 

Kymmenen vuotta myöhemmin 1897 Paavolaisten kauppaliikkeitä oli Kannaksella yhteensä 10, joista Pietarin kaupat sijaitsivat kirkonkylän (per. 1866) lisäksi Polviselässä (per. 1880)  ja Lipolassa (per. 1885). Erilaisten liiketoimien, kuten metsä- ja tonttikauppojen myötä omaisuus muodostui huomattavaksi, mutta varsin nopeasti se aikanaan myös hupeni.

Esikoistytär kuoli, mutta esikoispoika Pietari, sittemmin aina Pekaksi kutsuttu, tuli maailmaan 30.12.1868. Marialla tuli olemaan synnytyksiä yhteensä 15, joista seitsemän lasta kasvoi aikuiseksi, neljä poikaa, Pekka, Mikko, Johannes ja Erkki ja kolme tytärtä, Katri, Annikki ja Mari. Heidät kaikki koulutettiin oppikoulussa ja melkein kaikki lukivat ylioppilaiksi asti. Pekka ja Erkki vielä juristin ja maisterin tutkinnot. Tämä myös väistämättä merkitsi sosiaalisen aseman muutosta. Niinpä tälle kauppaliikkeelle ei löytynyt suvun piiristä riittävän pysyvää jatkajaa, vaan se siirtyi sisarusten serkulle Pekka Käävälle, jonka kauppana talo koko itsenäisyyden ajan tunnettiinkin. 

Vanhin poika Pekka avioitui viipurilaiseen säätyläistöön syntyneen Alice Löfgrenin kanssa. Hän myös sai isänsä tukemana rakennettua Vienolana tunnetun huvilan. Siellä syntyi suvun tunnetuin edustaja Olavi Paavolainen (1903-1964).  Kirjailijan isoveli Lauri Paavolainen, taas nousi huomattavaan asemaan Suomen teollisuuden palveluksessa. Hänen jälkeläisiinsä kuuluu kustannusjohtajana tunnettu Nina Paavolainen.

Pietarin tyttäristä vanhin Katri avioitui kanttorin ja laulaja Oskar Kruskopfin (Kaakonkalvon) kanssa, mutta jäi lapsettomaksi. Sisar Annikki avioitui pastori myöh. Viipurin maasrk rovastin, Jooseppi Arran kanssa. Heidän monet lapsensa olivat akateemisesti koulutettuja, osa luonut uransa Englannissa ja Yhdysvalloissa.

Veljeksistä kaksi, Johannes  ja Mikko asuivat pääosin Kivennavalla ja lähipitäjissä, Terijoella ja Kanneljärvellä, Johannes myöhemmin Savossa. Samoin heidän sisarensa Mari, aviossa lehtori J. A. Pimiän kanssa, asettui pysyvästi Terijoelle, jossa Juho Aleksanteri (Sasu) oli uskonnon opettajana. Kaikkien lapset valmistuivat jo muihin kuin maaseudun ammatteihin, kuten kaksi puolustusvoimien palvelukseen, yksi apteekkariksi, yksi rakennusmestariksi, opettajiksi jne.   

Nuorin veli Erkki Paavolainen (1890-1960), teki elämäntyönsä ensin Viipurilaisen osakunnan aktiivina, nuorsuomalaisena lehtimiehenä ja sanomalehti Karjalan päätoimittajana kahdessa vaiheessa, Kanneljärven kansanopiston johtajana, Lohjalle nousseen uuden rakennuksen puuhamiehenä, kansanedustajana (1924-1951 kokoomus), ministerinä sekä 1940 perustetun Karjalan Liiton ensimmäisenä toiminnanjohtajana. Hän on julkaissut Karjalaa (sekä sanomalehti Karjalaa) koskevia teoksia. 

Kaksi hänen lapsistaan ovat julkaisseet lapsuusmuistojaan: Katri Veltheim  (Kultainen rinkeli; Kannaksen teillä) ja Jaakko Paavolainen (Lapsuus Kanneljärvellä). Tämän sukuhaaran vaiheita on tullut siis muita enemmän kirjatuksi.