Terijoen haara

Terijoesta kasvoi nopeasti yksi Kivennavan suurimmista kylistä, joka erotettiin omaksi seurakunnakseen 1911 ja pitäjäkseen vasta 1921.  Sinne hakeuduttiin paljon myös töihin, olihan Terijoesta tullut eurooppalaisen metropolin asukkaiden huvila-alue, jonka kaikki meren rannan huvilatontit joutuivat pian pietarilaisten omistukseen. 

Näitä vasta 1890-luvulla isojaon jälkeen jaettuja tontteja pääsivät myös Paavolaisten veljekset myymään ja suorastaan rikastumaan. Kun pietarilaiset tarvitsivat kakkosasunnoillaan kaikkea samaa kuin Pietarissa, ei ihme, että enimmillään 1897 Antti Antinpoika Paavolaisella (1853-1930) oli kaksi kauppaa Terijoella ja yksi Raivolassa.  - Hän oli ilmeisesti varakkain veljeksistä, se "rikas Terijoen Antti", joka pystyi lainaamaan pääomia ja huolehtimaan tavaroiden hankinnasta jne.  Hänen kivitalonsa Terijoen Rantatien varressa on edelleen pystyssä.  Siinä toimii venäläinen sähköalan liike.  

Koko Terijoen huvila-asutus on erinomaisesti dokumentoitu venäläisillä Terijoki-sivuilla (www.terijoki.spb.ru) , nimellä  Starii datshi, vanhat huvilat.

Venäjän vallankumous 1917 karkoitti pietarilaista porvaristoa pakenemaan huviloilleen Suomen puolelle. Mutta omaisuudet oli pian käytetty, eikä kaikkien talojen omistajia edes ilmoittautunut. Itsenäisyyden ajalla Terijoen talous piti saada elpymään tekemällä siitä suomalaisten lomanvieton paratiisi. Jossain määrin tämä onnistui, mutta esimerkiksi kaupan kannalta oli varmasti niin, että elanto selvästi kapeni ja talvikaudet entisestään hiljenivät.   

Antti Paavolaisen ensimmäinen puoliso, Maria Kuortti (1853-1883), ehti synnyttää vain yhden tyttären, Annan (1878-1964), joka avioitui ensin nimellä Nikkanen ja leskeksi jäätyään nimellä Kopperi. Annalla oli yhteensä kolme lasta, jotka kaikki, nämä Kopperin veljekset hankkivat akateemisen ammatin.

Antin toisen puolison, Helena Suokkaan (1867-1944) kanssa syntyneistä lapsista eloon jääneet tyttäret avioituivat eri nimillä. Johanna  oli ensin Mäkeläinen, sitten Matikainen.  Elli Paavolainen (1891-19xx) eli Mikkelissä.  Antti Paavolaisen vanhempi pojista Viljo (1897-1931) kuoli pian isänsä jälkeen. Aikuiseksi kasvanut nuorempi poika  Aarne Pietari Paavolainen (1899-1980) vietti elämänsä viimeiset vaiheet Nurmijärven Röykässä missä myös hänen toinen sisarensa Olga Suosalo (1885-1985) asui Röykän asemapäällikön puolisona. Nuorin lapsista Tyyne Tarho (1902-1993), oli laulajatar, mutta kuoli myös ilman perhettä. 

Terijoella asui toki myös muihin sukuhaaroihin kuuluvia Paavolaisia.