Polviselän haara
Tirttulan ja sen viereisen Polviselän kylistä on laadittu erinomainen kyläkirja (Tattiportilla tavataan 1999). Sen s. 118 merkitty Tirttulan talo nro 11 oli se alkuperäinen talon ja kievarin paikka, johon Vuottaalta muuttanut Antti Johanneksenpoika Paavolainen (1814-1867) ja Maria Heikintytär Kuortti (1815-1892) seitsemine poikineen rakensivat suuren talon viimeistään 1850-1860 -luvuilla. Pojista viisi ryhtyi kauppiaiksi, kun maaseudun kauppatoiminta 1860-luvulla vapautettiin. Polviselällä on myös ollut Paavolaisten kauppa vuodesta 1880 alkaen, Tuomas ja Pietari Paavolaisen "sivuliike".
Tirttulan taloa ja kievaria jäi pitämään pojista toisiksi vanhin Johannes Antinpoika (1839-1905), jonka kohdalla on mainittu myös taidot seppänä. Hän avioitui Katriina Käävän (1845-1925) kanssa. Myös yhdelle Johanneksen veljistä Matti Antinpojalle (1844-1915 ) lohkaistiin osa perintötilasta, mutta hän luopui siitä jo 1911 vaimonsa Katariina Kukkosen (1848-1911) kuollessa. Heidän vanhin poikansa Pekka oli muuttanut Terijoen Kellomäelle. Toinen poika Antti taas on kuollut 1922 Venäjällä, tarkemmista olosuhteista ei ole tietoa.
Johanneksen kuoltua leski Katri ja heidän lapsensa ryhtyivät hoitamaan tilaa. Tyttäristä Anna Johanneksentr. avioitui Mikko Pyykön kanssa ja Maria taas Aksel Karlssonin (Kurenmaa) kanssa. Heidän poikansa Arvi Kurenmaa, kohosi kenraalikuntaan asti.
Johanneksen pojista vanhin Antti Johanneksenp. avioitui Anna Kukkosen kanssa ja muutti Ahtiaismäelle Polviselän kylän puolelle. Hänen veljensä Tuomas Joh.p. eli Tommo ja Pietari Joh.p. eli Pekko jäivät Tirttulaan.
Antti Paavolaisella ja Anna Kukkosella, jotka asuivat Päivärinne -nimistä tilaa (nro 34 s. 59), oli yhteensä 8 lasta joista kahdet kaksoset. Heidän vanhin poikansa palasi Tirttulaan, joten Kaarlo Antinp. (1898-1980) ja hänen puolisonsa Hulda s. Ilonen (1900-2000) hoitivat Tirttulan kantatilaa sotiin asti. Mukaan tuli myös veli Eero, joka kuoli jatkosodan alkuvaiheessa sekä sisar Maire (myöh. Liimatta). Kaarlon perhekunta sijoittui lopulta Asikkalaan ja Lahden seudulle.
Päivärinnettä asui Anna-äiti ja useat lapset. Lauri Antinp. Paavolaisesta (1905-1984) kasvoi isäntä, joka hankki omistukseensa vielä Pihlajamäki-nimisen tilan (33, s 64). Hänen ja Lempi os. Kilpisen perhekunta palasi jatkosodan aikana asuttamaan näistä paremmin säilynyttä Päivärinnettä, ennen lopullista lähtöään aivan rajan pinnasta. Heidän tulevaisuutensa löytyi Hauholta, jossa Lauri Paavolainen saavutti arvostetun aseman. Hänen vanhin tyttärensä Annikki Paavolainen (1931-2010) oli kansakoulunopettaja ja monitoiminen Kivennapa-aktiivi.