Karjalan Liiton liittokokous 15.4.2023

Käänteitä ja näköaloja

Karjalan Liiton liittokokouksessa 15.4.2023 tapahtui monia pieneltä näyttäviä muutoksia, joiden vaikutukset Liiton tulevaan kehitykseen ja toiminnan ajantasaistumiseen näyttäisivät olevan kauaskantoisia.   

Yksi niistä on se, että puheenjohtajiston ei tarvitse enää edustaa kolmea poliittista suuntausta (lue: kolmea vanhaa suurta puoluetta). Se on vuosikymmenet merkinnyt konsensusta ja yhtenäisten kannanottojen voimaa karjalaisten asioita ajettaessa. Näin erityisesti etujärjestö-toiminnan aikoina, minkä uusi historiankirja hyvin vahvistaa. Liiton johtoon voidaan nyt valita nimenomaan Liiton parasta ajattelevia ja kulloisinkiin tarpeisiin vastaavia henkilöitä. Puheenjohtajaa ei valita liitolle keulakuvaksi. Eikä tehtävää voi käyttää poliittisena astinlautana.

Maallikkoa yllätti myös tieto, miten Liiton johtohenkilöt joutuvat helposti kiihtyvien negatiivisten some-klikkausten kohteiksi. Kirjoittelun lisääntynyt karkeus, huhujen ja väärien tietojen levittäminen ja paisuttelu ovat yllättäneet monet vastuunkantajat. Samaahan on kuulunut eduskunnasta. Ei ole kenenkään etu, jos halukkaita johtotehtäviin on jatkossa vaikea löytää. Miksi kukaan haluaisi asettua kuuluisaksi kansakunnan ”kusitolpaksi”. Hyvä käytös koskee myös kirjoitettua sanaa.

Vielä kerran liittokokousta keskustelutti jäsenseurojen puolesta tapahtuva jäsenmaksujen perintä. KL:n jäseniä ovat jäsenseurat, jotka maksavat jäsenmaksunsa liitolle omien jäsentensä lukumäärän mukaisesti. Liitto palvelee laskuttamalla molemmat jäsenmaksut. 10 vuoden vääntö asiassa on tullut päätökseensä, vaikka sitä asiaan törmännyt nuorempi henkilö yritti vielä keskustelussa avata.

Hyväksyttiin myös strategiateksti. Sen oli tausta-aineistojen pohjalta laatinut Outi Örn, joka kokouksessa siirtyi puheenjohtajan paikalta 2.:ksi varapj:ksi. Salista käytettiin kuitenkin myös painava puheenvuoro, jossa positiivisia tulevaisuudenkuvien vastapainoksi haluttiin muistuttaa vakavasta ongelmasta. Pääkaupunkiseudun karjalaisten piirissä (Pääsky ry) oli tehty laskelmaa koko KL:n jäsenkehityksestä. Pitkältä ajalta graafi oli laskeva, oikeastaan alaspäin laskeva viiva noin 45° kulmassa. Mikäli kehitys jatkuu niin, loppuvat jäsenet vuonna 20XX. Strategian oheen haluttiin ponsi, jossa korostetaan, että jäsenhankinta tulee nostaa kaikkein keskeisimmäksi Liiton lähiaikojen toiminnassa. – Kokous hyväksyi ponnen.

Liiton kolme lähiajan haastetta

Avatessaan liittokokousta pj Outi Örn nosti lähitulevaisuuden hankkeita, joista Liitto joutuu kantamaan vastuuta.  

Karjala-lehden jatkaminen.  Syksyllä 2022 hakeutui Karjalan kirjapaino Oy, Karjala-lehden (per 1904) julkaisija konkurssiin. Sanomalehti Karjalan brändin tai julkaisuoikeuden lunasti Liitto itselleen. Tarkoitus on jo tänä keväänä laatia uudesta Karjala-lehdestä näytenumero. Sen avulla kartoitetaan potentiaalista tilaajakuntaa ja rahoitusmahdollisuuksia. Minä olen rinnakkaisen verkkoversion kannattaja, vaikka perinteinen paperilehti onkin päätavoite.

Karjala-talon lisärakentaminen. Viisi vuosikymmentä sitten Käpylään noussut Karjala-talo (1974) on peruskorjaustarpeen edessä. Liiton uuteen johtoon valittiin henkilöitä, joilla on kokemusta rakennusprojekteista. Suunnitelmissa on rakentaa nykyiseen taloon kaksi lisäkerrosta, lähinnä asuntoja, joiden myynnillä rahoitettaisi sekä peruskorjausta että uusrakentamista. Suunnitelman toteuttaminen vaati Helsingin kaupungilta kuitenkin kaavamuutoksen, jollaisen tekeminen on jo vireillä. Prosessit ovat hitaita, mikä tietysti malttamattomia karjalaisia voi harmittaa. Talo-asian hoito on kuitenkin lähtenyt liikkeelle.  

Trollaukset ja provokaatiot. Vakava ilmiö on edelleen jatkuvat viestit ja sähköpostit, joissa pyritään aktivoimaan KL:n piirissä toimivia henkilöitä, niin jäseniä kuin toimihenkilöiden kautta koko Liittoakin ilmaisemaan (uudelleen lämmitettyjä) vaatimuksia Karjalan palauttamisesta Suomelle. Asia ylitti uutiskynnyksen jo joitakin viikkoja sitten. – Ei tarvitse olla kummoinen detektiivi, kun huomaa kenen tai minkä valtion edun mukaista olisi esittää tuoreesta Nato-maasta käsin alue-vaatimuksia Venäjälle. Ymmärrämme myös, että vaikka Suomesta käsin ei sellaista esitettäisi, se ei estäisi Venäjää niin väittämästä ja lisäämästä kielteistä Suomi-puhetta medioissaan. – Viime kädessä sellainen voisi olla ns. casus belli eli sodan syy. Samaan tapaan kuin voisivat olla Viron väitetyt sortotoimet venäläisväestöä kohtaan.

Asiaan täytyy siksi suhtautua vakavuudella ja Karjalan Liitto onkin raportoinut kaikki tapaukset Ulkoministeriölle ja Suojelupoliisille. Tällaisen trollauksen tai provosoinnin kohteiden on syytä edelleen raportoida Karjalan Liittoon, josta tiedot voidaan toimittaa kootusti eteenpäin.

Karjalan palauttamista on KL:n piirissä eniten käsitelty 1950-luvulla, ja uudelleen 1990-luvulla Neuvostoliiton muuttuessa taas Venäjäksi. Tässä vaiheessa KL:n kontaktit ja toimintamahdollisuudet Venäjällä vaikeutuivat, sillä Liitto leimattiin epäystävälliseksi toimijaksi. Tuolloin perustettiin reilun vuosikymmenen ajan aktiivisesti toiminut Viipuri-keskus, joka leimallisesti oli tarkoitettu juuri Viipuri-kontaktien ylläpitoon.  

Paavolaisten Sukuseuran johtokunta päätti jo viime vuonna, että seuraavat retket Venäjän puolelle, Kivennavalle, Terijoelle tai Viipuriin siirretään siihen kunnes olosuhteet Venäjällä taas helpottavat.

Helsingissä 18.4.2023      

Pentti Paavolainen