Uusi tietokanta on avattu: Kohtalona Neuvostoliitto

Neuvostoliitossa eläneiden ja kuolleiden suomalaisten jäljittäminen on saatu käyntiin.  KOHTALONA NEUVOSTOLIITTO -nimellä on luotu interaktiivinen tietokanta, joka löytyy osoitteesta  https://kansallisarkisto.fi/suomalaisetvenajalla .  Kansalliskirjasto kuvaa vuosina 2020-2025 toteutettua projektia näin:

" Ennen lokakuun 1917 vallankumousta Venäjän keisarikunnassa (Suomen suuriruhtinaskunnan ulkopuolisilla alueilla), asui ja työskenteli kymmeniä tuhansia kieleltään, identiteetiltään tai etniseltä taustaltaan suomalaisia. Venäjälle muuttaneiden, siellä olleiden ja sieltä palanneiden suomalaisten vaiheita on tarkoitus tutkia mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Tietoja kootaan Josif Stalinin seuraajan Nikita Hruštšovin valtakauden loppuun, vuoteen 1964 saakka. Hankkeessa toteutetaan interaktiivinen tietokanta Venäjällä vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen olleista suomalaisista ja heidän elämäkertatiedoistaan sekä heitä koskevista ja heihin liittyvistä asiakirjoista ja valokuvista." 

Vuoden 1917 lopulla Venäjän bolsheviikkipuolue kaappasi vallan ja jätti vaaleilla valitun duuman kutsumatta kokoon. Se myönsi Suomelle itsenäisyyden, mutta lähetti saman tien aseita Suomen työväestön radikalisoituneelle siivelle, jotta nämäkin ottaisvat vallan Suomessa. Sisällissota käytiin tunnetuin seurauksin: suurin osa Neuvosto-Venäjälle lähteneitä oli keväällä 1918 pakenevia punaisia. Mutta "uusi yhteiskuntajärjestys" houkutteli vielä 1930-luvulla köyhyyden ja työttömyyden kurittamia suomalaisia.  Nimellä Paavolainen tietokannassa löytyy toistaiseksi kaksi miestä:  Antti Matinpoika Paavolainen  s.5.5.1883  ja  Alexander Tuomaanpoika Paavolainen s.30.12.1904.

Sisällissodan pakolainen Antti Matinpoika (1882-1922?)

Vanhempi näistä, Antti Matinpoika on syntynyt Kivennavan Tirttulassa 1883.  Hänen isänsä, yksi keskihaaran seitsemästä veljeksestä Matti Antinpoika (1844-1915) jatkoi viljelijänä omalla tilallaan. - Matin lapsista vanhin Pietari (1876-1925) päätyi Kellomäelle ja toimi siellä poliisina kuolemaansa 1925 asti. Hänen tyttärensä Emmi Valmu on kirjoittanut vuoden 1996 sukulehteen muistelmiaan. - Poliisiin liittyneellä Pietarilla oli  7 vuotta nuorempi veli, Antti joka uuden tietokannan mukaan hallitsi suomen kielen lisäksi auttavasti venäjää. Kansakoulun lisäksi hän oli käynyt myös kansanopistoa ja oli työskennellyt kaupanhoitajana. Hän on jossain vaiheessa myös avioitunut. - Antin on täytynyt osallistua Suomen sisällissotaan punaisten puolella, sillä hän siirtyi eli käytännössä pakeni jo 5.5.1918 Neuvosto-Venäjän puolelle. Ellei lähteissä ole virheitä hän olisi paennut 35. syntymäpäivänään.  Antti Matinpoika on merkitty osallistuneeksi Venäjän sisällissotaan jo rajanylityspäivänään ja taistelleeksi puna-armeijassa aina jouluun 1918 saakka.  - Kaksi vuotta myöhemmin, marraskuussa 1920 hänet on kirjattu asumaan Omskiin. Hän on myös liittynyt Venäjän kommunistiseen puolueeseen, mikä mahdollisti neuvostoyhteiskunnassa toimimisen.  Tieto avioliitosta ja kaupanhoidosta voi koskea juuri Omskin aikaa. -  Suvun oma historiallinen rekisteri (ns. Kopperin tietokanta) kertoo, että Antti olisi kuollut jo vuonna 1922. Tätä omaisilta periytyvää tietoa ei Kansallisarkistosta vielä löydy. 

Pula-ajan siirtyjä Aleksander Tuomaanpoika (1904-??)

Nuorempi muuttaja on Vuottaalla 30.12.1904 syntynyt Aleksander Tuomaanpoika. Hän kuului Niklaksen haaraan. Isä Tuomas Johanneksenpoika oli vanhin Johannes Niilonpojan lapsista. Aleksander oli perheen nuorin lapsi ja ainoa poika. - Hänen vaiheitaan ei selviä tietokannasta paljonkaan, paitsi, että hänen kotipaikakseen on merkitty Terijoki. Hänellä oli vain kansakoulu takanaan, ammattina tuolloin tavallinen "sekatyömies".  Aleksander on ylittänyt rajan 14.3.1930, mutta sen enempiä tietoja ei ole vielä saatavilla.  

Kansallisarkiston tietokanta on siis julkinen ja vuorovaikutteinen, joten sen tietoja pääsee myös päivittämään. 

(Pentti P. )